Lähtökohtana suunnittelukilpailu
Päiväkodin rakennuttaja, Helsingin kaupunki, järjesti ”suunnittele ja rakenna” -kilpailutuksen. Sen voitti Puurakentajien, Rakennuspartion sekä arkkitehtitoimisto AFKS:n työryhmä. Puurakentajien projektipäällikkönä toimiva Janne Manninen Wood Expert Oy:stä kertoo, että kilpailutuksen voittaja ratkesi pisteytyksen perusteella, jossa noin puolet pisteistä tuli hinnasta ja toinen puoli koostui erilaisista laatukriteereistä, kuten arkkitehtuurista ja ympäristöön liittyvistä asioista.
Runkoratkaisua ei oltu tarjouspyynnössä määritelty, joten jokainen tarjouskilpailuun osallistuja ehdotti haluamaansa runkoa.
- Jälkeenpäin selvisi, että olimme neljästä loppuvaiheeseen päässeestä toimijasta ainoa, joka tarjosi puurakenteista vaihtoehtoa. Oletamme, ettei puurunkoinen vaihtoehto ollut betonia kalliimpi rakentaa, vaikka sääsuojakin oli laskettu tarjoukseen mukaan, hän muistelee.
Puurakentamisen erityispiirteet
Jyrki Huttunen, Puurakentajat Rakennus Oy:n toimitusjohtaja kertoo, että Suomessa puurakentamiselta vaaditaan sääsuojausta, vaikka muille materiaaleille ei samaa vaadetta esitetä. Hopealaakson työmaalla sääsuoja oli paikallaan viiden kuukauden ajan aina siihen saakka kunnes rakennus oli kirjaimellisesti säältä suojassa.
- Massiivipuurakentaminen (CLT) mahdollistaisi myös ei-sääsuojatun rakentamisen, sillä siinä ei ole esimerkiksi säälle alttiita eristerakenteita. Olemme rakentaneet isompiakin kohteita ilman sääsuojaa, Huttunen sanoo.
Massiivipuukohteissa pyritään yleensä jättämään mahdollisimman paljon puuta näkyviin, mikä lisää tilan viihtyvyyttä. Näin on myös Hopealaakson päiväkodissa, jossa sekä henkilökunnan että lasten viihtyvyyteen on panostettu. Talon julkisivu verholtiin kadun puolelta sinkkilevyllä, ja sisäpihan puolelle tuli lehtikuusiverhous.
Puu-teräsrungon edut
Mannisen mukaan runkoratkaisussa haluttiin saavuttaa pitkät jännevälit sekä ohuet välipohjat. Siksi DELTABEAM®-liittopalkit olivat tietoinen valinta.
- Tässä kohteessa saimme DELTABEAM®-palkkien avulla täyskorkeat CLT-elementit toimimaan kerroskorkuisina seininä. Näin elementtien ja liitosten lukumäärä saatiin pysymään huomattavasti pienempänä, hän kehuu.
Huttunen puolestaan toteaa, että runkoratkaisussa valittu yhdistelmä toimii myös rakentajan näkökulmasta hyvin, sillä se ei aiheuta mitään erityistarpeita rakentamiselle. Teräspalkkien käyttö olisi mahdollista myös rakennettaessa ilman sääsuojaa.
- Runkoa pystytettäessä liittopalkit asennettiin seinien päälle ja ruuvattiin kiinni. Puupalkkeja käytettäessä talotekniikalle olisi jäänyt huomattavasti vähemmän tilaa, hän kuvailee.
Päiväkodeissa on tietynlainen äänieristysvaatimus kerrosten välillä. Puu-betonivälipohja antaa juuri tähän tarpeeseen sopivan äänieristyksen ja on myös kokonaisrakenteena yksinkertainen.
Rakentajien kokemukset
Huttunen kertoo, että Puurakentajat käytti Hopealaakson kohteessa ensimmäistä kertaa DELTABEAM®-liittopalkkeja. Suunnittelutyö oli hoidettu niin hyvin, ettei asennuksessa tullut eteen ongelmia. Hän näkee, että sekä CLT että DELTABEAM® ovat samankaltaisia tuotteita, jotka vaativat hyvän suunnittelun ennen niiden toimitusta työmaalle.
- Siksi varmasti niiden asennus on kohteessa helppoa, sillä talotekniikan vaatimukset on huomioitu mm. rei’itysten suhteen, hän kiittelee.
Mannisen mukaan ympäristöasiat ovat nykyään tapetilla, ja Suomessa ne ovat hyvän sisäilman lisäksi painavia syitä, miksi rakennusmateriaalin valinta kohdistuu yhä useammin puuhun. Tulevissa kohteissa on mahdollista, että hiilijalanjäljen pienentäminen painaa vaakakupissa vieläkin enemmän, mikä puoltaisi ympäristöystävällisemmän liittopalkin, DELTABEAM® Greenin valintaa.
Huttusen ja Mannisen tulevia rakennuskohteita Helsingissä ovat Pakilan yhteiskoulu sekä Verkkosaaren päiväkoti. Molemmat kohteet rakennetaan samalla konseptilla,eli puurungolla, johon on yhdistetään DELTABEAM® -liittopalkit.
FAKTAT:
Suunnittelija: Arkkitehtitoimisto AFKS
Rakennuttaja: Helsingin kaupunki KYMP/RYA
Pääurakoitsija: Oy Rakennuspartio
Puurunkourakoitsija: Puurakentajat Rakennus Oy
Bruttoala: 2 150 brm2
Juttu on julkaistu Peikon Lehdessä 1/2021
