Espoon Kehä II:n varteen nousee uusi Suurpellon asuntoalue, jossa on myös etenkin seutukunnan asukkaille tarkoitettuja palveluita. Opinmäen kampus palvelee lähialueen lisäksi etenkin Suur-Matinkylän asukkaita. Liikuntasalitilat on tehty kansallisen tason kilpaurheilun tarpeisiin. Kampuksella on sekä kansainvälinen koulu että suomenkielinen peruskoulu, joiden tiloja työväenopisto hyödyntää kouluajan ulkopuolella. Kouluissa noudatetaan perinteisestä selkeästi eroavaa vahvasti oppilaiden omaan aktiivisuuteen ja ryhmätyöskentelyyn sekä tietotekniikan hyödyntämiseen perustuvaa oppimismetodia. Talossa on kuusi solua 0-6 –vuotiaille päiväkotilapsille, neljä solua alakoululle eli 1-4 –luokkien oppilaille ja yläkoulu, tieto- ja taitoaineiden opetustiloja sekä kirjasto-, auditorio- ja liikuntatiloja. Toiminnallinen perusidea on ollut jakaa rakennusmassa itsenäisiin noppiin, joihin kaikkiin päästään saman aulatilan kautta. Ahtaalle tontille on nyt tekeillä 16.700 brm2 rakennusmassa niin, että kiinteistöä on vielä mahdollisuus laajentaa noin 5000 m2.Pihatasossa oleva ja noppien välitilaan luonnonvaloa hyvin päästävä aulatila toimii kouluaikaan mm. oppimiseen sopivana projektityötilana. Samalla se on auki kenen tahansa tulla ja mennä, sillä kiinteistössä oleva kirjasto on avoinna myös kouluaikaan. Taide- ja taitoaineiden opetus on sijoitettu nopissa sisääntuloaulan kanssa samaan tasoon, ylemmissä kerroksissa ovat yleiskäyttöisemmät luokkatilat sekä mm. luonnontieteen laboratoriot. Liikuntahallinopassa on SM-tason suorituspaikat kori- ja lentopallolle. Tämä tarkoittaa, että tilan vapaa korkeus on aina vähintään kymmenen metriä. Hallitila on jaettavissa harjoittelua varten kolmeen osaan. Liikuntatilojen alla ovat keittiö, opetuskeittiö ja ruoanjakelukeskus ja lisäksi alatasossa on kabinetteja sekä teknistä ja väestönsuojatilaa. Ramboll tuli hankkeeseen rakennesuunnittelijaksi keväällä 2012. Jyrki Ketonen kertoo, että teräspilareihin ja –palkkeihin perustuva liittorakenne valikoitui päämassan ratkaisuksi kesällä 2012. Kampuksessa on sekarakenne. Rakennusmassoissa on käytetty terästä, betonia, lasia ja kattoelementeissä puutakin. Pilarijaot, välipohjien korot, ristikot ja talotekniikan vedot on pitänyt jumpata toimivaksi kokonaisuudeksi. Kerroskorkeudet esimerkiksi on optimoitu hyvin tarkkaan. Liikuntahallin sisältävässä osassa Peikon toimittamat liittopilarit ovat rakenteen reunoilla. Pilarien pituus on 15-21 metriä. Liikuntakäytössä olevassa osassa ylitykset on tehty myös Peikon toimittamilla 34-metrisillä ja korkeudeltaan 3600 mm:n vinoon asennetuilla ristikoilla. Alla oleva väestönsuojaosa on paikalla valettu, muu alakerran 4,2 metriä korkea rakenne on tehty Peikon pilareilla. Välipohja eli liikuntahallin lattia on Deltapalkkien ja ontelolaattojen päällä. Ontelokenttien koko on 6,6 X 7 metriä. Onteloiden ja Deltapalkkien paksuus on 320 mm. Rakennuksen vaippa on tehty ei-kantavista betonielementeistä. Rakenteen jäykistys tapahtuu betonisilla porrashuoneilla ja hissikuilulla sekä teräsristikoilla. Katolla on noin 500 neliön teräsrunkoinen IV-konehuone. Yläkoulunopassa on käytetty pilarijaon pohjana 7-9 metrin moduuleita. Peikon liittopilareista, Deltapalkeista ja ontelolaatoista tehdyn liittorakenteen päällä on vesikaton alla teräsrunkoinen IV-konehuone ja osin kylmä ullakko. Vesikatto on tehty terästen päälle asennetuilla puulevyelementeillä, joka sisältää lämmön- ja vedeneristeet. Rakenteessa on neljä jäykistävää porrastornia. Kaksi alakoulunoppaa ovat samaten Peikon liittopilareilla, Deltapalkeilla ja ontelolaatoilla tehtyjä liittorakenteita. Niissä on kantavat jäykistävät betonielementit ulkoseinillä. Molemmissa rakennuksissa on kaksi kerrosta. Vieressä on omana noppanaan paikallavalettu auditorio, jonka päällä on teräsrunkoinen IV-konehuone. Kolmessa päiväkotinopassa ovat runkoina kantavat jäykistävät ulkoseinät ja ontelolaatat. Neljäs päiväkotinoppa sisältää paikallavaletun kaksikerroksisen VSS-rakenteen, jonka päällä on teräsrunkoinen IV-konehuone. Aulatiloissa on käytetty runkona teräspalkkeja ja kantavaa teräspoimulevyä. Myös IV-konehuoneiden teräsrakenteet ja aulan katon tukena olevat teräspalkit kuuluivat Peikon toimitukseen. SRV käytti tällä työmaalla hankinnoissa tuoteosakauppaa Deltapalkkien lisäksi kattorakenteiden hankinnassa. Teräsrakenteiden päälle tuli SRV:n ehdotuksesta puurakenteinen yläpohjaelementti, joka oli nopea asentaa ja jolla sai vesitiiviin rakenteen heti. Tämä tuoteosakauppa heijastui myös Peikon toimitusaikatauluihin, koska yläpohjaratkaisu vaati muutoksia teräsrunkoon. Jyrki Ketonen ja Juhani Syrjä kertovat Rambollin miettineen paikallavalut, betonielementit, teräspilarit, WQ-palkit ja erilaiset detaljit ja liitokset valmiiksi ja mallintaneen rakenteen kesän 2013 aikana. "Kilpailutukseen teimme suunnitelmat WQ-palkeilla, jotka sitten vaihtuivat Deltapalkkeihin Peikon voittaessa SRV:n tarjouskilpailun. Muutos vaikutti pikkuisen esimerkiksi onteloiden kokoon, mutta suunnittelijoille selvästi eniten työtä on tuonut se, että kokonaisuuden idea kehittyi vielä suunnittelun aikana. Toki tietyt perusrakenneasiat lyötiin varhain kiinni, mutta silti tiedonvaihtoon on mennyt paljon aikaa. Muutokset sekä yhdeksän eri noppaa on ollut iso työ pitää hallinnassa", Ramboll Finlandin Juhani Syrjä arvioi. Kun SRV valitsi Peikon terästoimittajaksi, suunnitteluraja siis muuttui. Rambollin ja Peikon suunnittelijat ovat kuitenkin katsoneet hyvässä yhteistyössä esimerkiksi sen, ettei kuoripalkkeihin tule liian pitkiä liitososia. Palkin pään ja rakenteen liitos on tehty Rambollin suunnitelman mukaisena. Jarno Backman kertoo liitoksen toimineen hyvin. Deltapalkit ovat solahdelleet paikalleen sulavasti, vaikka valittu ratkaisu poikkeaa Peikon tavallisesti käyttämästä. Opinmäen kampuksen teräsrungossa on eri osia kaikkiaan 12600 kappaletta. Liitoksissa olevien pulttiryhmien määrä on 1900. Rungossa terästä ilman betoniteräksiä 550 tonnia. Tästä Deltapalkkeja on 160 tonnia.
